lauantai 21. syyskuuta 2013

Kevatta rinnassa, juhlan humussa!

Iloiset kadut, joka puolella liehuvat liput tuovat juhlamielen!

Kavelen ulkona lasten kanssa, lampimasta kevattuulesta nauttien. Valilla tarkenee jo ihan kesavaatetuksella. Ihana kevat! Taalla autiomaassa kevatta on tosin hieman vaikea huomata, kun kasvillisuutta on jokseenkin vahan. Mieleeni tulvahtaa muistoja vappu-juhlista Suomessa. Etta silloin on jo kesa lahella. Taallakin paasee vapputunnelmiin. Syyskuu on Chilessa iloinen kuu. Chilen itsenaisyyspaivaa vietetaan 18.9., ja juhla on todella riemukas.
Huaso ratsastamassa. Tyypillinen naky Calamassa, varsinkin viikonloppuisin.

Sivupeilissa nakyy myyja, joka kauppaa koristeita autoon.


Jo elokuussa kaivetaan itsenaisyyspaivan koristeet esiin. Taalla koristeiden suhteen ei nirsoilla, vaan kaupat, kojut, koulut ja kodit pistavat parastaan. Ihan tavalliset autotkin saavat juhlistaa suurta paivaa lipuin ja koristenauhoin. Chilen lippu joka kodissa on ihan lakisaateinen. Juhlimiseen menee melkein kokonainen kuukauisi valmisteluineen ja tanssiesityksineen. Juhlan huipennus on se viikko, jolle 18. paiva sattuu, joillakin on jopa kokonainen viikko vapaata, toisilla pidennetty viikonloppu.
Joka puolella juhlistetaan itsenaisyyspaivaa.

Koulubussikin sai koristenauhat ja liput liehuvat molemmin puolin.
Koristeltu koulun piha.

Perinteisiin kuuluen, monet, lapsetkin, pukeutuvat kansallispukuihin. Huaso-miehen vaatteisiin kuuluu tummat suorat housut, saappaat kannuksineen, ruudullinen kauluspaita, lyhyt ja elegantti pikkutakki (valkoinen tai musta), raidallinen poncho, raidallinen levea vyo(nauha) seka levealierinen huaso-hattu. Tallaisessa asussa onkin komeaa lahtea ratsastamaan ja tanssimaan.
Tassa tanssitaan cuecaa, perinteista tanssia. 

Kansallispukujen kirjo naisilla onkin suuri. Elegantimpi asuste on lyhyt pikkutakki, jonka alla royheloin koristeltu kauluspaita. Hame on niin ikaan elegantti, kapea ja pitka. Kuten miehilla, tahan asuun kuuluu myos levea vyonauha seka levealierinen hattu. Naita asuja olen nahnyt mustana, valkoisena, punaisena ja tummansinisena. Kenkina korolliset saappaat.
Tassa elegantti naisten asu.

Varikkaampi naisten kansallispuku on kukallinen mekko. Naita pukuja loytyy kaiken varisina. Mustat tanssiin sopivat korkokengat aasun viimeinen silaus.
Naisella ylla kukallinen mekko.

Paasiassaarilla on myos oma kansallispukunsa. Itse en sellisessa kadulla kulkisi ;). Kyseessa on naruista kudottu vaatetus;pieni ylosa ja naruhame. Miehilla niin ikaan naruhame, mutta ilman ylaosaa.

Itsenaisyyspaivaan kuuluu perinreinen cueca-musiikki ja -tanssit. Lapset lennattavat leijojaan. Ruokana voi olla perinteikkaasti empanadaa (lihapiirakka), maissilaatikkoa (pastel de choclo) tai sitten vain grilliruokaa ja hyvaa viinia. On muitakin perinneruokia, joita en tunne. Tapana on myos pystyttaa "ramada", joka on pieni katos. Niiden alle vaki kokoontuu syomaan ja nauttimaan juhlasta ja musiikista. Tarjolla on kaikenlaista ostettavaa tavaraa, kisailua ja lapsille pomppulinnoja.
Kaupasta voi ostaa itsenaisyyspaivan laatikon, jossa katevasti perinteisia elintarvikkeita.
   Tasta sitten vain kohti valoisampia iltoja seka lampimimpia oita!                                    

2 kommenttia:

  1. Olipa mukava lukea syyskuun 18. päivän juhlista :). Me täällä Madridissa myös järkätään aina vuosittain "Chile-bileet". Tänä vuonna tarjolla oli mm. empanadoja ja pisco souria ;).

    VastaaPoista
  2. Hei! Voi, teillä oli varmaan kivat Chile-bileet! Hienoa! Täällä se on kyllä niin iso ja riemullinen juhla, että itsekin tulee heti juhlatuulelle. Ihan hassua, kun on Suomessa tottunut aika pidätyäytyvään ja rauhalliseen itsenäisyyspäivän juhlaan, niin täällä itsenäisyyspäivää vietetään kovin railakkaasti. Tietysti lähtökohdat ovat aivan erilaiset.

    VastaaPoista