maanantai 12. elokuuta 2013

Jonottamisesta

Viime viikkoni ovat saaneet ylimääräistä täytettä jonottamisesta. Jonottaminen Calamassa ei sinänsä ole mitään uutta, mutta viisumin uusiminen sai minut kuluttamaan jonossa useana eri päivänä yhteensä vajaat 10 tuntia.

Ulkomaanvirastossa jono ulottuu päivästä toiseen kadulle saakka. Kuten melkein missä tahansa virastossa. Ensimmäiset ovat saapuneet usein paikalle aamulla jo kuudelta, kun virasto aukeaa vasta klo 8.30.



Kaupasta kassajonon lisäksi löytyy leipäjono ja hedelmäjono. Leivät saa valita tuoreina suurista laareista omaan pussiin(joka on toki plussaa, tuoretta leipää!), jonka sitten yksi työntekijä punnitsee vaa'alla. Tämä on hidas menetelmä varsinkin ruuhka-aikana. Vastaavasti hedelmä- ja vihannesosastolla. Minä käynkin kaupassa vain aamulla välttääkseni ruuhkat.

Sitten on jono vakuutustoimistossa. Lapsi kun sairastuu, varataan aika lääkäriin. Kun lääkärin nimi ja aika on selvillä, lähdetäänkin vakuutustoimistoon jonottamaan. On ostettava kuponki, joka korvaa lääkärissä käynnin. No, onpa kätevää sitten lähteä vakuutustoimistoon jonottamaan sairaan/sairaiden lasten kanssa. Voi toki tehdä niin, että hakee korvausta jälkeen päin. Erona vain on, että ennen lääkäriä korvataan n. 75 % kuluista ja lääkärin jälkeen vain 25 %... On ollut puhetta jo kuukausien ajan, että järjestelmä siirtyy internettiin lähiaikoina, mutta se on aika leväperäinen määritelmä täällä. Sitä odotellessa.

Sairaalassa(ainakin julkisella puolella) on myös vierailijajono. Usein vierailuun on varattu tunti tai pari aikaa. Potilaiden omaiset odottavat jonossa vuoroaan, kun heidät päästetään yksitellen vartioidusta ovesta sisälle. Jokaisen henkilötiedot tarkistetaan.

Ja täällä kun ihmisillä tuntuu aikaa riittävän, niin voihan sitä jonottaa, että saa laskunsa maksetuksi. Laskut voi onneksi(!!) myös maksaa internetissä(jos se toimii), mutta monikaan ei ole vielä omaksunut uutta systeemiä omakseen. Näin ollen maksuautomaateille kertyy jonoja.

Eipä ne jonot jonottamalla lopu.

4 kommenttia:

  1. Huhhuh! Itsekin ulkomailla asuessani huomasin, että kyllä Suomessa vaan tuo byrokratia on pienen pientä verrattuna melkein minkä tahansa muun maan paperisotaan. Ei auta kuin pistää jäitä hattuun ja keksiä tekemistä jonotusajaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut, Krisse. Minulla olikin kannettava mukana, niin sain laitettua hieman tiedostoja järjestykseen :). Jakkara vain unohtui, vaikka tiesinkin, ettei paikalla ole istumapaikkaa.

      Poista
  2. Kiva nähdä uusi blogi Etelä-Amerikassa asuvalta:) Asuin itse joitakin vuosia Venezuelassa ja kävin muutaman kerran Perussa ja Kolombiassa;Chileen en päässyt...Se tuli huomattua että Etelä-Amerikassa byrokratia on ihan eri juttu kuin Suomessa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, kun kävit lukemassa blogiani. Joo, täällä Etelä-Amerkiassa on kyllä joka matkassa aina mutkia! Meilläkin on tarkoitus käyttää nykyistä sijaintiamme hyväksi ja käydä matkailemassa naapurimaissa, kunhan sopiva tilaisuus koittaa.

      Poista